{"id":36,"date":"2013-11-11T00:32:00","date_gmt":"2013-11-10T22:32:00","guid":{"rendered":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/?p=36"},"modified":"2023-12-23T00:33:08","modified_gmt":"2023-12-22T22:33:08","slug":"puheiden-aiheista-ja-aiheuttajista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/2013\/11\/11\/puheiden-aiheista-ja-aiheuttajista\/","title":{"rendered":"PUHEIDEN AIHEISTA JA AIHEUTTAJISTA"},"content":{"rendered":"\n

Kuten tuore tutkimus kertoo<\/a>, reilusti yli puolet suomalaisista haluaisi panna stopin EU:n kriisimaiden tukemiselle. Hieman yksinkertaistaen: kaksi kolmesta suomalaisista joko lopettaisi kriisimaiden tuet tai turvautuisi viel\u00e4 rajumpiin keinoihin, yksi kolmasosa jatkaisi niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensi vuoden toukokuussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n eurovaalit. Vaalip\u00e4iv\u00e4 on sunnuntaina 25.5. Paljon ehtii tapahtua sit\u00e4 ennen, ja viel\u00e4 enemm\u00e4n tuon p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Perussuomalaisille p\u00e4iv\u00e4 on erityisen merkityk\u00adsellinen. \u00c4\u00e4nestystuloksen perusteella saadaan viimeinkin selville, mink\u00e4laista Eurooppa-politiikkaa suomalaiset edustajiltaan halua\u00advat.<\/p>\n\n\n\n

Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut tukipo\u00adlitiikkaa. Hallituspuolueiden edustajat ovat t\u00e4h\u00e4n asti seisseet nii\u00adden takana. Johdonmukaisia ovat hekin kannoissaan olleet, mutta mielenkiintoisia tulevat olemaan keskustelut vaalien alla, kun kaik\u00adki kilvan vakuuttelevat eurokriittisyytt\u00e4\u00e4n ja haluttomuuttaan uusiin paketteihin. Samaa myrkky\u00e4 joutuu nielem\u00e4\u00e4n my\u00f6s keskusta, joka paketit Mari Kiviniemen<\/strong> hallituksen aikana aloitti.<\/p>\n\n\n\n

Vai joutuuko? Miss\u00e4 on sanottu, ett\u00e4 eurokriittisyys nousee vaalien alla keskustelunaiheeksi? Mit\u00e4 jos vaalien alla puhutaankin jostain ihan muusta?<\/p>\n\n\n\n

Sopivimmista komissaareista? Geenimanipuloidusta maissista? Paa\u00advo V\u00e4yrysen<\/strong> ja Olli Rehnin<\/strong> raivokkaasta linjariidasta? Vuosituhan\u00adnen vaihteen EU-jarrutuspuheenvuoroista?<\/p>\n\n\n\n

Mccombs ja Shaw -nimiset tohtorismiehet loivat 70-luvulla niin sanotun agenda-setting-teorian, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n kutinsa viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. \u201dAgenda setting\u201d tarkoittaa vapaasti suomennettu\u00adna \u201dpuheenaiheiden asettamista\u201d. Teorian mukaan tiedotusv\u00e4lineet eiv\u00e4t pysty vaikuttamaan siihen, miten ihmiset \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t, mutta ne pystyv\u00e4t vaikuttamaan siihen, mink\u00e4 asioiden perusteella he \u00e4\u00e4nes\u00adt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Vaaliehdokkaiden kannalta on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kes\u00adkustelu osuu yksiin omien vahvuuksien kanssa. Ja sama p\u00e4tee tieten\u00adkin my\u00f6s puolueisiin.<\/p>\n\n\n\n

Erilaisten \u2013 kukin omalla tavallaan t\u00e4rkeiden \u2013 asioiden tunku tiedo\u00adtusv\u00e4linejulkisuuteen on huima. Vain pieni osa kansalaisia kiinnosta\u00advista aiheista p\u00e4\u00e4see kerrallaan julkisuuden valokeilaan.<\/p>\n\n\n\n

Media osallistuu luonnollisesti keskusteluaiheiden valintaan, mut\u00adta muitakin toimijoita on liikkeell\u00e4, varsinkin vaalien alla. Poliittiset ryhm\u00e4t pyrkiv\u00e4t keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 nostamaan omat aiheensa julkisuuteen ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ne siell\u00e4. Ryhm\u00e4t pyrkiv\u00e4t taklaamaan pois julkisuudesta ne aiheet, joiden k\u00e4sittelyss\u00e4 ne eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ei ole sattumaa, ett\u00e4 vihre\u00e4t yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 jokaisesta vaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4 suuremman kamppailun, jossa seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen ihmisoikeu\u00addet joko lopullisesti voitetaan tai ikuisiksi ajoiksi h\u00e4vit\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 se\u00adk\u00e4\u00e4n ole sattumaa, ett\u00e4 suurimpien hallituskumppanien v\u00e4lille puh\u00adkeaa aina vaalien alla jokin silmiinpist\u00e4v\u00e4n kova\u00e4\u00e4ninen riita, jonka setvimisen aikana osapuolet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t julkiseen keskusteluun teroit\u00adtamaan kantaansa ja siin\u00e4 sivussa omaa ideologiaansa, mik\u00e4 tietysti oli molemmille riidan perimm\u00e4inen tarkoitus.<\/p>\n\n\n\n

Perussuomalaiset tavoittelee eurovaaleissa suurimman puo\u00adlueen asemaa. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista, mutta monen asian on loksah\u00addettava kohdilleen.<\/p>\n\n\n\n

On keskeist\u00e4, ett\u00e4 meille t\u00e4rkeist\u00e4 asioista keskustellaan. Perussuo\u00admalaisten poliittiset kilpailijat tekev\u00e4t kaikkensa, jottei keskustelu ohjautuisi meille vahvoihin aiheisiin. Kilpailijoiden harmiksi meil\u00adle edullisia aiheita on n\u00e4iss\u00e4 vaaleissa varsin paljon: kriisimaiden tu\u00adkipakettien lopettaminen, omaehtoinen maahanmuuttopolitiikka ja liittovaltiokehityksen pys\u00e4ytt\u00e4minen. Suomen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeu\u00adden s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 puhumattakaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus on julkaistu soveltuvin osin Perussuomalainen 14\/2013<\/a> -lehdess\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuten tuore tutkimus kertoo, reilusti yli puolet suomalaisista haluaisi panna stopin EU:n kriisimaiden tukemiselle. Hieman yksinkertaistaen: kaksi kolmesta suomalaisista joko lopettaisi kriisimaiden tuet tai turvautuisi viel\u00e4 rajumpiin keinoihin, yksi kolmasosa jatkaisi niit\u00e4. Ensi vuoden toukokuussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n eurovaalit. Vaalip\u00e4iv\u00e4 on sunnuntaina 25.5. Paljon ehtii tapahtua sit\u00e4 ennen, ja viel\u00e4 enemm\u00e4n tuon p\u00e4iv\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-36","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-post"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=36"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":37,"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/36\/revisions\/37"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=36"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=36"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/matiasturkkila.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=36"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}